Vuonna 1798 perustetun Östermyran ruukin ympärille syntyi hiljalleen maataloutta ja pienimuotoista teollisuutta. Silti vasta 1880-luvulla rakennettu rautatie antoi sysäyksen vuonna 1868 perustetun Seinäjoen kunnan kehitykselle (Seinäjoki sai kaupunkioikeudet vuonna 1960).

Kaupunki alkoi kehittyä sen keuhkojen, asemanseudun, ympärille. Rautatieläisistä tuli seudulle merkittävä ammattikunta He myös aloittivat vapaa-aikanaan laulukuoro- ja soittokuntaharrastuksen Lakeudella. Kokoontumis- ja harrastustiloista vain oli puute. Veturitalli ei tarjonnut tarpeeksi hyviä puitteita toiminnalle.

Oman seurantalon siemen alkoi varsinaisesti itää vuonna 1907 pidetyssä kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi veturinkuljettaja Kalle Dahl ja sihteerinä Edvard Ring. Monien vaiheiden jälkeen Rautatiehallitukselta saatiin syyskuussa 1908 talon piirustukset– jopa kaksi eri ehdotusta. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa ja innokkaan rakentamisen ansiosta talo voitiin vihkiä käyttöönsä jo 11. päivänä toukokuuta 1909. Nyt seutu oli saanut myös sydämen.

Rautatieläisten talo ja sen kirjasto oli pitkään ainoa, myös muiden kuin rautatieläisten, kokoontumispaikka paikkakunnalla. Sen historiassa on kirjavia vaiheita; se on ollut I Maailmansodan aikana venäläisten upseerien klubirakennuksena ja pommituksen kohteena Talvisodassa II Maailmansodassa. Talon arkisto tuhoutui pommituksissa, joiden uhrien muistomerkki on hotellin edessä.

Ajat muuttuivat ja talon käyttöaste väheni. Lopulta talolle tuli purku-uhka 1980-luvun lopussa. Syystä tai toisesta rakennus sai olla autiotalona vilkkaan Seinäjoen keskeisellä paikalla. Petri Pihlajaniemi huomasi rakennuksen ohi ajaessaan, tajusi Rautatieläisten talon kulttuuriarvon ja rohkeni ryhtyä pelastamaan ainutlaatuista kohdetta. Neuvottelut Seinäjoen kaupungin kanssa olivat hedelmälliset. Suunnitelma hyväksyttiin ja rakennus vaihtoi omistajaa.

Museoviraston kanssa yhteistyössä on vanha arkkitehtuuri säilytetty mahdollisimman hyvin rakennuskompleksin ravintolaosassa. Hotellihuoneet ovat uudisrakennuksessa. Rakennus- ja sisustussuunnitelmat ovat tehneet kristiinalaisessa Talotuumassa Päivi ja Hannu Heikkinen.

Hotelli-Ravintola Alma avattiin 2. päivänä elokuuta 2006. Avajaispäivänä tiloihin tutustui noin 2500 vierasta.

Kiitos mielenkiinnosta – Tervetuloa viihtymään!

PS. Petri Pihlajaniemi on muuttanut myös Kristiinankaupungin vanhan paloaseman Hotelli Almaksi ja saman pikkukaupungin kolmen veturin tallin ravintola Veturitalliksi, jonka tornissa on jännittävä tilaussauna ja jonka parketilla tanssitaan muun muassa ikimuistoisia kesähäitä.